Tuntuu, että olen saanut jälleen langoista kiinni ja on hyvä olla. Lääkitys auttaa, urheilu auttaa. Minä luulin urheilun vievän energiaa, mutta päinvastoin jaksan paremmin puuhata lasten kanssa, tehdä omia pikku projekteja, siivota ja niin edelleen.Kaikista vaikeinta on saada itsensä liikkeelle. Ei saa antaa sisäiselle laiskuudelle puheenvuoroa eikä vaihtoehtoja; pieni ruoka+vesitankkaus ja urheilukamat niskaan. Suorituksen jälkeen on kiitollinen itse itselleen hankkimasta lisäenergiasta. Liikunta on lisäksi loistava kiukunkarkoitin. Onneksi annoin urheilulle tämän ties-monennen-mahdollisuuden palata
elämääni.
Olen miettinyt valtavasti, mennyttä etenkin. Meillä on Entisen kanssa hyvä yhteys, mutta eroon johtaneet syyt ovat molemmille vielä puhetason tavoittamattomissa. On liian aikaista sille. Toivon hänelle pelkkää hyvää ja tahdon olla hänen tukemaan. Hitaasti hyvä tulee, tässäkin.
Energisestä viikonlopusta johtuen tänään on luku- ja pötköttelypäivä. Lepään, rentoudun ja hengittelen syvään. Tervetuloa uusi kuukausi ja uusi viikko!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti