Olen ollut muutaman päivän aivan järkyttävän lyhytpinnainen. En koskaan ole ollut mikään Itse Rauhallisuus, mutta tämä on jo itsellekin ärsyttävää. Voisin kirkua,hyppiä ja pomppia raivosta. Tuntuu kuin kaikki ihmiset olisivat hitaita,eivät ymmärtäisi mitä sanon, olisivat riidanhaluisia tai muuten vaan rasittavia.
Lapsilta on kadonnut kuulo, Entiseltä ymmärrys ja Erityismiehelle kiukuttelen, koska maailma on tällä hetkellä ihan kakka paikka olla. Voisin vaan nukkua ja lukea ja mässäillä ja olla. Tai vastaavasti urheilla ja opiskella, kunhan saisin olla rauhassa ja yksin. Kun olen yksin, ikävöin lapsia tai Erityismiestä, koska en osaa elää hetkessä. KAIKKI ÄRSYTTÄÄ. VÄSYTTÄÄ. VITUTTAA. Täydelliset äidit on perseestä ja etenkin kaikki, jotka jakaa kasvatusvinkkejä. Koulun pääsykokeet on perseestä. Omat hahmottamisvaikeudet on perseestä. En ole tyhmä, mutta en vaan vittu tajua!!!!!
Joten se siitä.
Palaan taas kun ei tarvitse tupakanhimoissa purra tyynyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti