Puhaltelimme lasten kanssa aamukiireessä huuruista ilmaa.
Ihmettelimme.
Lapset olivat hurjan reippaita.
Kaikki sujui.
Rahat riittivät laskuihin.
Näin sen kuuluisi mennä aina.
Ehkä vielä joskus.
Haaveilin.
Uskoin itseeni.
Tiesin olevani haaveitteni arvoinen.
Jonakin päivänä.
Yllätin Entisen iloisesti.
Yllätin Erityismiehen iloisesti.
Rakastan yllättämistä.
Rakastan sitä tunnetta, kun läheisilläni on hyvä olo.
Kävin hölkkäämässä.
Juoksin rajoja hakien.
Ilmainen päihde.
Terveellinenkin vielä.
Tekee vieläkin mieli tupakkaa.
Viikkojen jälkeen.
Flunssa ei ota lähteäkseen.
Auto kiukuttelee.
Hyvää enemmän. Lisää näitä päiviä niin alan parantua ja kutsua tätä elämäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti