Monesti olen kirjoittanut miten pienet asiat vaikuttavat mieleen positiivisesti. Pienillä asioilla saa mielen kääntymään toiseenkin suuntaan. Pitkäaikaisesti sillä mallilla päästään negatiiviseen ajatteluun, lukkoje taakse mielen vankilaan.
Onko tämä herkkien ja tunteellisten ihmisten ongelma, en tiedä. En usko, että kaikki negatiivisesti ajattelevat ihmiset ovat huipputunteellisia. Mutta minä puhun vaan omasta puolestani ja olen hyvin, ehkä liiankin, tunteellinen. Niin tunteellinen, että en välillä meinaa kestää. Se on suuri lahja ja valtava taakka samaan aikaan.
Minä näin unta taas siitä pahasta miehestä. En edes halua palata uneen sen tarkemmin, mutta nimeän ne tunteet, mitä koin:
Pelko Inho Tuska Paniikki Hämmennys Epätietoisuus.
Herätessä minulla oli todella paha olo henkisesti. Minulla on edelleen paha olo; en oikein pysty keskittymään mihinkään, yhden unen takia! Raivostuttavaa!
Mieleeni hiipi iltasatukirjastani (Martikainen: Älä usko kaikkea mitä ajattelet- Miten, miksi ja milloin aivosi johtavat sinua harhaan?) lause: "Aikaisempi kokemus vaikuttaa seuraavan kokemuksen tulkintaan." Kirjassa oli tehty tutkimus. Tutkimus oli niinkin simppeli, että tutkittaville näytettiin kuvaa henkilöstä ja heidän piti arvioida kuvassa olevaa henkilöä lämpimäksi tai kylmäksi. Tai niin he luulivat. Heidät tultiin hakemaan aulasta ja heidän piti hetken aikaa pidellä hakijan kahvikuppia kädessään. Kupissa oli toisinaan kylmää kahvia ja toisinaan kuumaa. Kuinka ollakkaan: kuuman kahvikupin pitelijät arvioivat helpommin kuvan henkilöä positiiviseksi, kun taas kylmän kahvikupin pitelijät negatiiviseksi. Jälkeenpäin tutkittavat olivat sitä mieltä, ettei kahvikupin lämpötila vaikuttanut heidän käsityksiinsä mitenkään.
Omalla kohdalla uskon tähän ihan täysin. Imen itseeni tunnetiloja ja kokemuksia ja olen välillä pyörällä päästäni. Koska olen kokenut paljon pahaa ja surullisia asioita, on jotenkin helpompaa tai oikeastaan tuttua vetää ne harmaan maailman lasit päähän. Tulee yksi huono kokemus tai tapahtuma ja päivä on pilalla. Kaikki on tyhmää ja mälsää ja pitää tuo ja tuokin tehdä.
Mutta nyt kun tiedostan tällaisia asioita, voin muuttaa ajatuksiani. Yksinkertaisempaa ja luontevaa se on heillä, joita siihen on aina kotona opetettu ja jotka ovat saaneet tunteidenkäsittelyyn tukea.
En suostu kuitenkaan luovuttamaan itseni kanssa ja ajattelemaan, että olisi liian myöhäistä. Ei koskaan ole liian myöhäistä parantaa omaa elämänlaatuaan!
Nyt kun mietin uneni aiheuttamaa puolen päivän kestänyttä angstia ja ahdistusta, tiedän, mitä ajatella. Uni sai minut pahalle tuulelle. Se sai minut muistamaan ja ajattelemaan asioita, joista tulee paha mieli. Uni kaiveli pelkolaatikkoa ja heitteli pelot pitkin poikin päässäni. Minulle tuli paha mieli. Päässäni jäi negatiivinen vipu päälle ja se vaikuttaa tähän päivään niin, että ajattelen, etten pysty keskittymään lukemiseen enkä halua mennä terapiaan. Enhän minä oikeasti niin ajattele, mutta uni sai aivoni ajattelemaan tuttuja, negatiivisia tunneratoja pitkin asioita.
MINÄPÄ EN SUOSTU SIIHEN!
Haluan hallita omia ajatuksiani ja ajatella sitä kaikkea, mikä minut tekee onnelliseksi. Minä voi ajatella minun aivoillani, mitä haluan. Minun ei tarvitse ajatella mälsiä juttuja, kun minulla on miljoona kertaa kivempia asioita pohdittava.
Minä menen kouluun. Minulla on ihanat, kauniit lapset. Minulla on aivan mielettömän ihana ja komea mies. Minä olen taistelija, joka löysi oman onnellisuutensa. Minäkin olen ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti