Kärsivällisyys

Olen lapsesta asti ollut tunteiden vietävissä. Minä olen ollut aina se helposti hermostuva ja kärsimätön ihminen. Minun on vaikea odottaa. Koko elämän minulle on eri ihmisten toimesta toistettu lauseita: "Pitää olla kärsivällinen." ja "Kaikki ei tapahdu hetkessä." Se on ollut todella ärsyttävää ja turhauttavaa. Nyt olen kuitenkin päättänyt kehittää tätä puolta itsestäni, jotta minun olisi helpompi olla. Haluamista en pidä mitenkään pahana asiana, mutta haluan oppia ymmärtämään odottamisen tärkeyttä ja selviytymään pettymyksistä nopeammin. Haluan kasvaa, että voin kasvattaa omia lapsia paremmin. Voimme me kasvaa yhdessäkin.

Olen kokenut viha-rakkaussuhteen käsitöihin. Rakastan vaatteita ja olen innokas oppimaan. Käsityö-into kuoli minulla kuitenkin kärsimättömyyteen ja uskoon, että matemaattisesti lahjaton ei voi saada mitään aikaiseksi. Minä kipuilin, koska sisälläni oli ja on edelleen ideoita ja kokeilunhalua, mikä ei päässyt käsien kautta esiin. En sitten moneen vuoteen tehnyt mitään, koska elin siinä uskossa, että minä en ole kiinnostunut käsitöistä, koska en osaa.

Nyt muutamana vuonna olen elvyttänyt neulomis-intoa töillä, mitkä eivät voi mennä pieleen. Tällä hetkellä neulon paitaa. Olen purkanut sitä jo useasti ja työnjälki on aika surullista, mutta minä olen päättänyt, etten luovuta. Minun on saatava jotain aikaiseksi alusta loppuun. Se on minun kärsivällisyyskokeeni: tällä kertaa minä en luovuta kesken. Katson tämän loppuun virheineni kaikkineen.

Kärsivällisyys on jatkuvuutta. Haluan kehittää jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden taitoa. Minä voin neuloa vaikka rivin päivässä, sillä pääasia on, että teen sitä säännöllisesti. Samaa voisi kokeilla palapelin tekemisessä tai liikunnassa; edes muutama pala tai puolen tunnin kävelylenkki päivässä.
Tärkeintä on, että ei luovuta, vaikka kuinka tuntuisi kurjalta. Ihmiselle on hyväksi astua pois omalta mukavuusalueeltaan ja oppia uutta. Lopputulos palkitsee; tunne siitä, että minä en luovuta, vaikka tuntuisi vaikealta tai tylsältä välillä.

Erityismies on yksi kärsivällisimmistä ihmisistä, jonka tunnen. Ihailen häntä ja hän saa minut ottamaan mallia esimerkillisestä piirteestään. Hän sietää pettymyksiä ja opettaa minuakin sietämään. Hän saa minut pois pettymyksen aiheuttamasta kaaoksesta rauhallisesti selittäen. Hän takoo järkeä päähäni silloin, kun en itse osaa. Olen häneen tutustuessani ymmärtänyt esimerkin tärkeyden myös aikuisille. Toista ei voi muuttaa, mutta itseään voi. Ja mikä on parempi kuin oma hyvä esimerkki.

Vanhoja kirjoituksiani lukiessa huokaisin onnellisena, miten paljon on tultu eteenpäin. Se on lohdullista ja antaa voimaa. On ilo huomata, ettei yksikään myrsky kestä ikuisesti.