Arka ja vaiettu puheenaihe pyrki mieleeni. Tätä keskustelua on käyty monessa kahvipöydässä ja käydään kaikkialla jatkuvasti.Työkavereilta saa ymmärrystä ja joskus joku ehkä yrittää muuttaa asioita. Usein tällainen henkilö joutuu sitten silmätikuksi ja pahimmassa tapauksessa on ensimmäinen lähtijä, kun työnantaja saa tilaisuuden pistää porukkaa pihalle. Huono työantaja siis pelottelee ihmiset hiljaisiksi ja saa tällä tavoin vain lisää valtaa. Harrastetaan suosimista, etteivät ihmiset kävisi yhdeksi rintamaksi. Tällä tavalla saadaan myös tietoa, mitä muut puhuvat työnantajasta. Huono työantaja hajottaa ja hallitsee.
Minulla on työelämässä käynyt surkea tuuri. Kaikki pidemmät työsuhteeni ovat olleet enemmän tai vähemmän uhkailua,vinoilua ja selkään puukottamista. Minua on syrjitty sukupuoleni takia useasti, mutta vielä useammin sen takia, koska olen kertonut, jos joku asia on pielessä ja ei toimi. Minä olen kyseenalaistanut ja saanut sen takia hankalan leiman. Minä en ole kuitenkaan päättänyt ryhtyä hiljaiseksi hyväksyjäksi. Etsin niin kauan, kun löydän paikkani työyhteisössä, missä minulla on hyvä olla. En voi unohtaa entisen kollegani sanoja, kun olin irtisanottu ja hyvästelemässä muita. Hän tuli paikalle, koska kuuli naurua. Minun kahleista vapautunutta nauruani. Hän kertoi, että oli pakko tulla katsomaan, koska täällä ei enää kukaan naura. Minusta se kertoi musertavan todellisuuden sen työpaikan voinnista. Jos jokaiselle ihmiselle ominainen nauru ja hyväntuulisuus katoaa, mitä jää jäljelle?
Huono työnantaja / huono esimies:
-Huijaa palkassa tai muissa työehdoissa
-Ei ymmärrä työntekijän muuttunutta elämäntilannetta
-Syrjii (esim. perheellisiä)
-Moittii, muttei kehu
-Ei osaa ottaa vastaan parannusehdotelmia, vaan pysyy omassa kannassaan, koska on pomo
-Ottaa rinnalleen suosikkeja, hajottaa työyhteisöä sallimalla suosikeilleen erityisvapauksia
-Jahtaa ja vakoilee työntekijöitä kuin lapsia, ei luota
-Ei suostu työntekijän kouluttamiseen
-Valehtelee, antaa tyhjiä lupauksia, ei hoida asioita, koska on niin kiireinen
-Ei välitä työhyvinvoinnista tai esittää välittävänsä jos paikalla on ylempi tai ulkopuolinen henkilö, jolle pitää näyttää oma erinomaisuutensa
-Pitää tuloksiin pääsemistä tärkeimpänä, oli hinta mikä hyvänsä
-Ei ole esimerkkinä; "Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon" (Ei toimi lapsiinkaan, joten miksi toimisi aikuisiin)
-Pitää kiinni pomostatuksestaan, eikä koskaan pidä yllä ME-henkeä
Näyttää aina jollain keinoin olevansa muiden yläpuolella
-Pelottelee työntekijöitä, ottaa jostain syntipukkeja varoitukseksi muille
Tekee selväksi,että työpaikan menetys on aina mahdollinen, luo pelkoa ja kaaosta
Huonot johtajat käyttävät energiansa aivan vääriin asioihin. Työntekijät ovat tyytyväisiä silloin, kun kokevat arvostusta ja saavat kiitosta. Kiitosta ei voi ikinä antaa liikaa. Työntekijät haluavat tuntea, että juuri heidän panoksellaan on merkitystä ja tekevät sellaisessa ilmapiirissä paremmin töitä. Jos tuntee olevansa huono ja arvoton, kiinnostus työhön panostamiseen kuolee hyvin äkkiä.
Huonoja kokemuksia ei ole kiva saada, mutta ne opettavat. Olen kokenut huonon työilmapiirin, huonon esimiehen, laittomuuksia, huonosti hoidetun lomautuksen ja alhaisen irtisanomisen. Minua ei enää pelota, sillä kaikesta selviää. Potkut huonosta työpaikasta ei ollutkaan huono juttu, vaan sai minut näkemään miten henkisesti voin huonosti enkä uskaltanut päästää siitä alipalkatusta vakituisesta työpaikasta irti. Paikkani ei ollut siellä, missä minua ei arvostettu. Kaikki hyvät ominaisuuteni painuivat taka-alalle ja velloin negatiivisuudessa. Nyt olen löytänyt taas hyvät puoleni ja ymmärrän, ettei minun tarvitse työskennellä enää paikassa, missä ihmisen arvo on puhdas nolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti