Meidän taistelumme päätyi tappioon, taas kerran. Turhauttavaan ja karvaaseen tappioon vieroitusoireiden voimakkaille joukoille. Meidät vangittiin taas ja minä mietin pääni puhki, miten tästä vankilasta pääsisi karkaamaan.
Jos joku tulisi minulle nyt väittämään, että vieroitusoireet nyt vaan ovat ja niistä pääsee helposti yli, saattaisin tintata kuonoon. Minä kiukkusin ja itkin kuin pikkulapsi vieroitusoireissani Erityismiehen silittäessä hiuksiani. Minä olin kuin pahainen addikti. Vieroitusoireet ovat järkyttäviä. Ne ovat todellista ja tuottavat ainakin minun aivoissani kipua. Johtuuko se sitten jo sikiöaikaisesta altistumisesta nikotiinille, en tiedä. Ehkä minun aivoissani on urautuneempi polku tälle inhottavalle, koukuttavalle aineelle nimeltä nikotiini.
Tällä kertaa tämä ottaa aikansa. En minä silti luovuta. Nukuin Allen Carrin kirja vieressäni. Kai se kertoo siitä, miten paljon haluan oikeasti lopettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti